Pesulan kakkosjaksossa pohdimme, millainen ilmastoviestintä saa ihmiset toimimaan ja miten meitä jo nyt tietämättämme tuupitaan kohti järkevämpiä valintoja. Studiossa Heidi Korvan ja Anniina Mustalahden kanssa aiheesta keskustelemassa sosiaalipsykologi ja Ilmastopaneelin jäsen Annukka Vainio.
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii sitä, että jokainen meistä alkaa käydä kylmässä suihkussa, kulkee töihin polkupyörällä lumimyräkässä, käyttää teepussinsa ainakin kymmenen kertaa ja asuu päremökissä vailla sähköä ja mukavuuksia. Ai, miksi vai? KOSKA MUUTEN KAIKKI TUHOUTUU JA OIKEASTAAN MITÄÄN EI OLE ENÄÄ TEHTÄVISSÄ!
Innostaako tällainen ilmastoviestintä toimimaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi? Ilmassa ristivetoa -tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, ilmastoviestintä syyllistää tavallisia ihmisiä ja yli 40 prosenttia koki, että suomalaisten ilmastoteot ovat merkityksettömiä. Lukuja surullistaa entisestään se, että meidän pitäisi toimia ja ripeästi, jotta saisimme ilmaston lämpenemisen taltutettua 1,5 asteeseen, jolloin maapallolla olisi vielä tulevaisuus. Jotta ilmastotalkoot onnistuisivat, tarvitsemme kaikki mukaan. Miten tässä onnistutaan ja mikä on viestinnän rooli?
Ensiksi korjataan käsitys, jonka mukaan kukaan ei tee mitään
Kutsuimme Pesulan kolmanteen, ilmastoviestintää käsittelevään jaksoon vieraaksemme sosiaalipsykologi Annukka Vainion, joka on tutkinut ilmastonmuutosta käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta. Eli jos pohdit, miksi ilmastosankarikaveri ärsyttää niin älyttömästi tai päivän uutiskattaus saa palan kurkkuun ja sulkemaan lehden, tämä jakso on sinulle.
Pohdimme Vainion kanssa muun muassa sitä, miten tunteet, muut ihmiset ja polarisaatio vaikuttavat siihen, miten toimimme. Voisiko viestinnällä vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme ilmastonmuutokseen ja miten ympäristö voi huomaamattammekin tuuppia meitä valitsemaan paremmin? Vainiolla on selkeä ja tieteeseen perustuva näkemys siitä, millainen ilmastoviestintä saa meidät toimimaan. Ja koska ei ole puhetta ilman tekoja, niin Vainio myös avaa, mitä ovat ne vaikuttavat teot, joista pitäisi puhua enemmän.
Tehokas ilmastoviestintä tarvitsee tuekseen helppoja tekoja
Eva vuoden 2019 tutkimuksen mukaan yli 60 prosenttia suomalaisista tekisi enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseksi, jos kaverikin tekisi. Saman toiveen nosti esille Joona, joka kertoi reportterillemme Susanna Koivistoiselle, millaiselta ilmastokeskustelu tuntuu ihan tavan ihmisestä.
Yhdysvalloissa on testattu onnistuneesti tuuppaus- eli nudging-menetelmällä, miten vanha kunnon naapurikateus toimii ihmisiin. Naapureillekin näkyvät energiankulutuksesta kertovat ilmoitustaulut ovat saaneet Yhdysvalloissa naapurustot kilpailemaan oman energiankulutuksen vähentämisestä ja tadaa – energiankulutus kääntyi laskuun. Sekään on tuskin sattumaa, että kaupassa ensimmäisenä vastassasi on vitamiineja pursuava vihannesosasto.
Sillä, miten me puhumme ilmastonmuutoksesta, on iso merkitys. Kuuntele Pesula-podcastista lisää Spotifysta, miten käyttäytymistieteet ja ilmasto kytkeytyvät toisiinsa. Lupaamme myös paljastaa näkemyksemme siitä, että onko ilmastoviestintä oikeasti niin syvältä!