Pesula-podcastin kolmannessa jaksossa pohditaan, onko ilmastonmuutos torjuttavissa ja onko teknologia avainasemassa hiilineutraalissa tulevaisuudessa. Heidi Korvan ja Anniina Mustalahden kanssa studiossa aiheesta keskustelee energia-alan dosentti ja Climate Leadership Coalitionin toimitusjohtaja Jouni Keronen. Lisäksi otamme etäyhteyden Demos Helsingin Tuuli Kaskiseen.
Sähköautot, tuulivoimalat, aurinkoenergia, vetytalous ja sähköpolttoaineet – näidenkö varassa meidän tulevaisuutemme lepää? Useiden ilmastonmuutosasiantuntijoiden mukaan lähes kaikki tarvittava teknologia on keksitty, jotta ilmastonmuutos saataisiin torjuttua – nyt tarvittaisiin vain vauhtia muutoksen läpiviemiseen. Tarkoittaako tämä, että tulevaisuudessa elämme jossain futuristisessa maailmassa, jossa hiilineutraaliutta ylläpidetään keinotekoisesti teknologialla? Pitääkö kaikesta tutusta ja turvallisesta luopua?
Ilmastonmuutosta torjuessa teknologia ei yksin riitä – tarvitaan pätäkkää ja tahtoa
Teknologia ja ilmasto on vetävä sanapari, jota kuitenkin harvoin päätyy etusivulle. Vauhtia hidastanee vellova teknologiajargon, jonka tulkkaamisen tarvittaisiin tohtorin paperit. Siksi me kysyimmekin Pesulan vieraaksi aihetta rutistelemaan Jouni Kerosen, Lappeenrannan teknillisen yliopiston dosentin ja energiateollisuuden asiantuntijan. Keronen pörrää myös toimitusjohtajana ylimmästä johdosta koostuvassa Climate Leadership Coalition -järjestössä (CLC), jonka tarkoituksena on torjua ilmastonmuutos bisneksen kautta.
Ja kun puhutaan yritysmaailmasta, niin puhutaan myös rahasta: Kerosen mukaan tahtotila on jo pitkällä, mutta yksi iso este ilmastonmuutosta torjuessa on pätäkkä. Hiilineutraali teknologia pitäisi saada hinnaltaan samalle viivalle ”likaisten ratkaisujen” kanssa, ja tässä eivät Kerosen mielestä mitkään julkiset rahat riitä, vaan jopa 80 prosenttia riihikuivasta pitäisi tulla yksityiseltä puolelta. Ratkaisun kuvitteleminen tuntuu ainakin meistä tuskalliselta, mutta Kerosella on onneksi tähänkin ratkaisu: hiilidioksidin hinnoittelu.
Tällä hetkellä hiilen tupruttelusta ilmakehään ei sakoteta: vain 22 prosentilla kasvihuonepäästöistä on hinta, jolloin ilmaston kannalta haitalliset ratkaisut ovat edullisempia kuin hiilineutraalit. Hiilidioksiditonni kustantaa noin 40 euroa, kun Kerosen mukaan hinnan pitäisi olla noin 80 euroa hiilidioksiditonnilta, että asiat muuttuisivat. Jos hiilellä olisi jykevä hinta, hiilineutraalit ratkaisut tulisivat kannattavammaksi yrityksille mutta myös tavan janttereille. Tupruttelusta kerätyillä maksuilla voitaisiin myös rahoittaa uutta teknologiaa ja innovaatioita tai kerätä rahastoihin, joilla edesauttaa reilua muutosta kuten Kaliforniassa, jossa jaetaan vähävaraisille tukea hiilineutraalien ratkaisujen hankkimiseen. Eikö kuulostakin melkein liian hyvältä ollakseen totta?
Hiilineutraali tulevaisuus ei ehkä olekaan niin kummallista
Jos haluamme elää hiilineutraalisti, niin joidenkin asioiden on vain muututtava. Vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, niin päätimme laittaa kristallipallon ääreen Tuuli Kaskisen, kestävän tulevaisuuden ajatushautomo Demos Helsingistä. Hän avasi meille sitä, millaisia erilaisia elämäntapoja on elää kestävästi ja miltä se meidän hiilineutraali tulevaisuus oikeasti näyttää.
Ensin hyvät uutiset: Kaskisen mukaan tulevaisuudessakin tulee olemaan erilaisia elämäntapoja. Joku voi elellä omavaraisessa taloudessa, mutta päremökkiin ei ole pakko muuttaa. Yksi vaihtoehto on hurruutella Teslalla ja hyödyntää digitaalisia ratkaisuja.
Kaskisen mukaan tosiasia on kuitenkin se, että ihan loputtomasti ei voi pärryytellä polttomoottorikoneilla tai lappaa suuhunsa naudanlihaa ja juustoa. Kaikkien elämä tulee muuttumaan, mutta muutosta ei tulisi pelätä, sillä enemmän ihmisten elämä on muuttunut digitalisaation myötä. Kaskinen myös peräänkuulutti reilua peliä, kun halutaan pysäyttää ilmastonmuutos: ensinnäkin pitäisi turvata niiden ihmisten asemaa, jotka kärsivät eniten muutoksesta, ja toiseksi, eniten päästöjä päästelevien varakkaampien ihmisten tulisi olla toiminnan etunenässä, sillä päästöjen lisäksi heillä on eniten pätäkkää muuttaa toimintaansa.
Teknologia on siis avainasemassa, kun tarkoituksena on torjua ilmastonmuutos, mutta myös tulevaisuuden elämässä. Ilman tahdonvoimaa ja rahaa matka on kuitenkin hidas ja saavuttamaton. Kuuntelee lisää ilmastonmuutoksen rahoittamisesta, teknologian merkityksestä ja meidän kaikkien tulevaisuusnäkymistä Pesulan kolmosjaksosta Spotifysta!