Ilmastonmuutoksen lisäksi ympäristöämme uhkaa sellainen pieni asia kuin luontokato. Yli neljäsosa kaikista maailman kasvi- ja eläinlajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Mutta miten tämä koskettaa Suomea, jossa metsää riittää silmänkantamattomiin ja jopa sudetkin käyskentelevät takapihalla? Pesulan vitosjaksossa sukellamme syvälle metsään ja kysymme, mitä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin heikkeneminen tarkoittaa käytännössä ja mitä meidän pitäisi tehdä seuraavaksi? Asiantuntijavieranaamme on Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro.
Käsi ylös, jos luontokadon syiden ja seurausten hahmottaminen tuntuu hieman hankalalta. Et ole yksin. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen puhututtaa koko ajan enemmän, mutta silti kokonaiskuvan käsittäminen tuottaa harmaita hiuksia. Joo, sademetsiä tuhoutuu ja norsut salametsästetään loppuun, mutta onko Suomessa tilanne nyt niin paha?
“Hälyttävää on se, että nyt jo 12 prosenttia lajeista on uhanalaisia Suomessa, kun vuonna 2000 se oli 8 prosenttia. Jos taloudessa tai lapsikuolleisuudessa oltaisiin samassa tilassa, tehtäisiin todella suuria korjausliikkeitä”, Riku Lumiaro toteaa.
Ainahan lajeja on kuollut sukupuuttoon, mikä tässä nyt on ongelmana?
“Mitä monimuotoisempi luonto on, sen vakaampi se on. Kun on vähän lajeja eli ekosysteemi on yksinkertainen, niin luonnon toiminta häiriintyy, jos yksikin laji häviää”, selittää Riku Lumiaro.
Suomessa liipaisimen alla “Punaisella listalla” olevat liito-oravat, saimaannorpat ja sudet ovat varmasti yltäneet uhanalaisuudellaan jokaisen tietoisuuteen, mutta listalla on myös kokonaisia elinympäristöjä perinneniityistä suoalueisiin. Lumiaron mukaan Suomessa ei oikein tajuta tilanteen vakavuutta, sillä meillä on paljon näkyvää luontoa. Näkyvästä luonnosta huolimatta luonnon laatu heikkenee, mikä voi aiheuttaa todellisen dominoefektin luontokadossa.
Samaan aikaan ympäristön muokkaus on isoa bisnestä Suomessa. Maa- ja metsätalous imevät voittonsa äiti maasta. Ollaanko me tilanteessa, jossa metsää ei oikeasti nähdä puilta?
“Jos huomioidaan aidosti luonnon monimuotoisuus, niin se ei ole metsätaloutta vastaan”
Suo, kuokka, Jussi ja ekstrana vihreä kulta eli metsät nostivat Suomen tolpilleen sotien jälkeen. Puulla on myös kirkas paikka tulevaisuudessa muovin syrjäyttäjänä ja monien innovaatioiden pohjana. Mutta miten puun kysynnän kasvu ja luontokadon estäminen mahtuvat samaan lauseeseen?
“Me tarvitaan hyvää ja kestävää metsätaloutta, joilla taataan hyvinvoiva yhteiskunta. Mutta se ei tarkoita sitä, että luonto pitäisi virittää äärimmilleen. Jos huomioidaan aidosti luonnon monimuotoisuus, niin se ei ole metsätaloutta vastaan”, Riku Lumiaro toteaa.
Lumiaro nostaa esille myös sen, että isoimmat taloudelliset uhat eivät liity taloudelliseen toimintaan, vaan luontokatoon ja ilmastonmuutokseen. Miten me saadaan metsätalous kestäväksi ja mitkä ovat tällä hetkellä metsän hoidon kipupisteet? Entä mitä yritykset ja yksittäiset ihmiset voivat tehdä tämän massiivisen, luontokatonakin tunnetun ongelman edessä? Laita Pesula-podcastin vitosjakso kuunteluun Spotifysta ja ota syväluotaava matka kohti biodiversiteetin todellista tilaa ja Suomen luonnon tulevaisuusnäkymiä.