Ollaanko yrityksissä valmiita aitoon läpinäkyvyyteen? Kutsuimme studioon tentattavaksemme S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaan. Kysymme häneltä, mitä seurauksia on radikaalista läpinäkyvyydesta ja mikä vastuullisuusasiantuntijan työssä on raivostuttavinta. Ja tietenkin meitä kiinnostaa myös, onko mahdollista, että saamme joskus ostaa Prismasta käytettyjä tavaroita.
Rehellisyys, tuo suomalaisiin liitetty syvin olemus. Kadulta löydetty kukkaro palautetaan poliisiasemalle, epähuomiossa maksamatta jääneet ostokset palataan maksamaan nöyrin mielin, tavarat uskaltaa jättää uimarannalle vartioimatta ja kirjastonakin tunnettu lainaamisinstituutio toimii kutakuinkin ilman epärehellisiä anastusyrityksiä.
Yksilön rehellisyyteen on helppo luottaa, mutta miten on kasvottoman yrityksen laita? Tarvitseeko yrityksen edes olla rehellinen?
“Rehellisyys kannattaa aina. Turha yrittääkään olla näppärä ja piilottaa asioita, siinä ei ole järkeä. Kannattaa sanoa, jos asiat eivät ole kunnossa tai virhe on tehty”, toteaa Elomaa.
Samaa toivoivat myös kansalaiset Pesulan gallupissa. Läpinäkyvyyttä tarvitaan luottamuksen herättämiseksi. Muuten on vaikea arvioida, mitä kulisseissa tapahtuu ja voiko yrityksen vastuullisuuspuheisiin luottaa. Varsinkin, kun tässä ajassa yksi jos toinenkin yritys julistaa vastuullisuutta, mikä tottakai herättää epäluuloja.
“Huippusalaista tietoa, ei kansan nähtäville”
Aina läpinäkyvyys ei kuitenkaan ole yrityksen tahdosta kiinni. Salassapitovelvollisuudet estävät liikesalaisuuksien vuotamista kilpailijoiden korville, mutta ne voivat myös olla muurina läpinäkyvyyden tiellä. Kaikkea ei voi ihan noin vaan läväyttää pöydälle.
“Haastavinta ei välttämättä ole se, että ei voisi kertoa, vaan, että pystyisipä kertomaan”, toteaa Elomaa.
Elomaa alleviivaa sitä, että läpinäkyvyydessä tärkeintä on saada dataa. Yrityksellä voi olla tahtoa ja tarmoa kertoa, mutta kumppanien liikesalaisuuksien vuoksi ei pystytä kertomaan. Kumppaneille saattaa olla käytännön huolia siitä, että jos avaa liikaa tuotantoketjua, niin liikekumppanit hyppäävät kumppanien yli ja liiketoiminta kärsii.
S-ryhmä viitoitti muutama vuosi sitten tietä kohti jopa hieman radikaalia rehellisyyttä. Osuuskauppa selvitti Rainbow-tomaattimurskan valmistusoloja ja julkisuuten tuodut tiedot eivät olleet kovinkaan mairittelevia: tomaattituottajat elivät Etelä-Italiassa hökkelikylissä, ilman juoksevaa vettä ja huonoissa työoloissa tehden kohtuuttoman pitkiä työpäiviä. Tapaus osoitti, että ihan meidän rakkaassa koto-Euroopassa voi olla rankkojakin ihmisoikeusrikkomuksia.
“Tiedon julkaiseminen tottakai jännitti S-ryhmässä, mutta yllättäen vastaanotto olikin positiivista, se, että yritys julkaisee tämmöistä vapaaehtoisesti. Kyllä se on rohkaissut yritystä kohti läpinäkyvyyttä” Elomaa sanoo.
Pelkällä hiilineutraaliudella ei voi enää ratsastaa – tarvitaan lisää näkyviä tekoja
Hiilineutraaliudesta on tullut vastuullisuuspelissä yksi eniten käytetyimmistä nappuloista. Ja kun nappuloita on liikaa, niin ne menettävät hohtonsa. Hiilineutraalius ei yksin siis riitä. Yksi syy tähän on se, että hiilineutraaliudesta on tullut pakon sanelemaa: EU ja Suomen hallituksen hiilineutraaliustavoitteet puskevat yrityksiä kohti hiilivapaata Suomea eikä siinä vastamutinat enää pitkään auta.
“Hiilineutraalius ei ole enää edelläkävijyyttä. Mutta uusia näkökulmia on tulossa esille, kuten luonnon monimuotoisuus”, toteaa Elomaa.
S-ryhmän tuotepuolella tämä on näkynyt luomun edistämisenä ja uudistavan viljelyn tukemisena sekä tarkoittanut tuotteiden raaka-aineiden läpikäymistä sellaisten ainesosien varalta, jotka aiheuttavat metsäkatoa.
“Aktivismia tarvitaan, kun halutaan muuttaa ja viedä asioita eteenpäin. Se vaatii välillä papukaijana olemista, kun joutuu toistamaan asioita organisaation sisällä monissa paikoissa”, toteaa Elomaa.
S-ryhmän tavoitteena on myös, että vuonna 2030 yhteensä 65 prosenttia myydyistä tuotteista olisi kasvisperäisiä, sekä ylipäätänsä kuluttamisen vähentäminen. Tähän pyritään kannustamisen jo tuuppauksen kautta. Pesulan kutosjaksossa väläytettiin ajatuksia myös kiertotalouteen perustuvista Prismoista. Kuuntele koko kutosjakso Spotifysta, Suplasta ja Soundcloudista.